Tässä historian tarinassa kuvaan reilun 40-vuoden takaa Nallen käyttöönoton ajalta, kun Perkiön varikolla oli vielä höyry esilämmitys mahdollisuus 1980-luvun vaihteeseen saakka. Eikä veturiin ollut tehty 1984 yksiajosopimuksen muutostöitä. Dv15-16 on myös webasto lämmitys mahdollisuus, joskin sen käyttö on rajallista, koska paristolle ei ollut varaus mahdollisuutta kaapelilla.
Veturi on tallin pohjoispuolella seisontaraiteella ja se on kytketty letkulla varikon höyrynkehittimen tuottamaan höyryputki verkostoon. Letku on kiinni veturin kyljessä olevassa liittimessä. Veturin höyry esilämmitinpöntön sulkuventtiili on hieman auki, jolloin höyryä virtaa lämmittimeen. Huoltokuljettaja on säätänyt höyryn määrän ulkolämpötilan ja veturin tarvitseman lämmön mukaan, tavoitteena on pitää veturin jäähdytyskierron lämpö noin +50 asteessa. Jäähdytysjärjestelmän kolmitiehana on käännetty "esilämmitys-asentoon", jotta sivukiertokin lämpiää. (Dv16) Ohjaamon lämpöpatterit pitävät ohjaamoa lämpimänä. Veturin esilämmityspöntössä kiertää jäähdytysjärjestelmän vesi kiertovesipumpun avulla, jota höyry lämmittää pöntön kennoston toisella puolella. Pumpun sähkö saadaan veturin ulkopuolella olevaan pistokkeeseen kytketyllä kaapelilla ja sitä käyttävällä kytkimellä.
Huoltokuljettaja lähtee ajovalmiushuollon lipalta purkamaan Nallen esilämmityksen ja käynnistämään veturin pian alkavaa ”ykkösen aamua” varten. Pakkasen narskuessa työkengissä taivaltaa hän aamuyön pimeässä veturin luo. Hän sammuttaa ensin pumpun kytkimestä ja ottaa sitä syöttävän ulkoliitäntäkaapelin irti. Sitten hän sulkee varikon höyryverkoston sulkuventtiilin ja ottaa letkun irti veturin kyljestä. Seuraavaksi hän nousee takakonehuoneen puolelta käyntisillalle, kumartuu tarkistamaan taskulampulla polttoainesäiliön mittalasista määrän (1800 litran tankki). Veturin vandringille noustuaan, avaa konesuojaa ja kääntää esilämmityksen kolmitiehanan "normaali" käyttöön. Ohjaamon etupään ajopöydän yläpuolella olevasta mittalasista hän tarkistaa jäähdytysnesteen riittävä määrän. Käsi kääntää tottuneesti ohjaamossa ensin paristokytkimen ja kytkee tarvittavat johdonsuojat eli ”stozit”. Toisessa ajopöydässä on kompressorin moottorin käynnistyspainike. Ensin avataan kompressorin kevennysventtiilin hana, jotta mahdollinen jäänyt vastapaine saadaan tyhjennettyä. Sen jälkeen sormi painaa nappulaa, käynnistäen kompressorin moottorin, joka ottaa keskipakoiskytkimen avulla kompressorin mukaan käyntiin. Peräkonehuoneesta alkaa kuulua terhakka pärinä NT8 kompressorin tuottaessa paineilmaa.
Huoltokuljettaja seuraa mittareista pääsäiliönpaineen nousua. Kompressorin annetaan pumpata säiliöt täyteen 8 bar paineeseen. Käsi kääntää ajettavasta ajopöydästä tehonsäätöpyörän täyteen jarrutusasentoon. Seuraavaksi hän kumartaa avaamaan Westinghouse kuljettajaventtiilin käyttöhanan auki ja siirtää kuljettajaventtiilin ajoasentoon. Sitten tärkeä tarkistus, että vaihteiston ohjauskytkin on ”irti” asennossa. Nyt on aika käynnistää MAN:nin esivoitelupumppu etupään ajopöydästä painonapilla, joka ohjaa paineilmakäyttöistä pumppua. Huoltokuljettaja lopettaa esivoitelun kunnes öljynpaine mittarissa näyttää yhden bar:rin
Paineilmajärjestelmän paine on oltava vähintään 6 bar, kun päämoottoria käynnistetään. Käännetään etupään ajopöydässä olevaa pysäytys ja käynnistyskahvaa ”käynnistysasentoon”, jolloin paineilmakäynnistinmoottori käynnistää MAN päämoottorin. Kierroslukumittari heilahtaa kierroksille ja hieman kylmä MAN ronksuu ja kolahtelee tyhjäkäynnille. Väsyneet silmät seuraavat ajopöydän mittareista ja merkkivaloista veturin laitteiden toimintaa. Virtakytkimestä syttyy valo veturiradioon ja käsi kääntää tottuneesti siihen ratapihakanavan. Vielä testataan tehonsäätöpyörällä veturin jarrujen toiminta, kuten myös Westinghouse kuljettajaventtiilillä.
Suunnan merkkivalo kertoo suunnan olevan tallin suuntaan. Suunta käännetään haluttuun suuntaan jarrujen ollessa päällä. Käsi tönää suuntakahvan ensin ”koetusasentoon”, jossa varmistetaan, että veturi ei liiku. Varmistustapin noustua ylös, käännetään suunta suoraan toiseen asentoon. Koko viikonlopun veturi on seisonut pakkasessa, huoltokuljettaja päättää kokeilla liikkuuko veturi. Tottuneesti hän pyörittää käsijarrun takapään ajopöydän metallista pyörää, kunnes se on täysin auki. Vaihteisto kytketään kääntämällä ohjauskytkin ”kytketty” asentoon. Kytketään tarvittavat valot johdonsuojilla ja ajopöytien kytkimillä.
Liikkeelle lähdettäessä hän puristaa turvalaitteen sankaa tehosäätörattiin kiinni ja kääntää jarrutusasennosta asentoon II, jolloin jarrut irtoavat ja vaihteisto alkaa täyttyä, hän seuraa tehonsäätö- ja jarrusylinterinpainetta painemittarista. Veturi hieman heilahtelee, kun kiinni jäätyneet jarrulossit irrottavat jäisen otteensa pyörän kehältä. Veturi lähtee liikkeelle. Jarrutus, käsijarru uudestaan kiinni ja vaihteiston irrotuskytkin auki-asentoon. Veturi on valmiina ajoon. Huoltokuljettaja lähtee pakkasessa takaisin huollon tiloihin. Jokohan sitä pääsisi pesulle ja kotiin nukkumaan aamun valjetessa.
Dv15-16 sarjaa tehtiin 1980-luvulla pieni saneeraus yksinajosopimuksen vuoksi. Siihen asennettiin Vapiti/SA3- kytkimet. Ohjaamossa suurimmat käytön kannalta olevat muutokset: Suoratoimijarru erotettiin tehonsäätöpyörästä omaksi hallintavivuksi ikkunan viereen. Turvalaitteeksi tuli normaali sähköisesti kuitattava systeemi, mekaaninen sanka poistettiin tehonsäätöpyörästä. Peilejä asennettiin ohjaamon ulkopuolelle useita ym.
 |
| Dv15-16 koulutusmateriaalin kuva. Pienoismalli nykyään Toijalan Veturimuseolla |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti