Ensimmäiset kontaktini juniin lapsena tapahtui Suoniemen asemalla. Varsinainen ensimmäinen veturiin tutustumiseni tapahtui Tampereen Sorsapuistossa vuonna 1964. Valokuvassa olen oikeanpuoleinen poika veturin päällä. Kyseinen veturi oli vuonna 1916 Tampellan valmistama höyryveturi, numeroltaan 256. Se toimitettiin aikanaan Lohjan sähkörautatielle, jolle se oli kuitenkin liian painava. Se myytiin vuodenvaihteessa 1917 Harvialan metsärautatielle, jonka omisti Rosenlew & Co.
Harvialan metsärata oli nykyisen Janakkalan alueella VR:n Harvialan asemalta itään Sääjärvelle, Kesijärvelle ja Leppälammelle johtanut kapearaiteinen metsärautatie. Radan raideleveys oli 750 mm, varsinaisen pääradan pituus 16 kilometriä ja radan kokonaispituus sivuraiteet huomioon ottaen noin 30 kilometriä. W.Rosenlew & Co:n omistama rata oli käytössä vuosina 1917–1955. Harvialassa veturin 256 ajot loppuivat vuonna 1955. Tampereen Sorsapuistoon veturi siirrettiin vuonna 1957 näyttely veturiksi. Vuonna 1988 se siirrettiin Jokioisten Museorautatielle.
Mielenkiintoinen yhteensattuma oli, että tämän veturin valmistusnumero 256 sattui olemaan työvuosieni aikana pitkään Tampereen varikon työvuorojärjestelmässä työnumeroni. Seuraava merkittävämpi vetureihin ja juniin tutustumiseni tapahtui vuonna 1966, jolloin Suoniemessä tapahtui Hr12 ja Vv16 vetoisten tavarajunien yhteenajo. Siitä tarinaa myöhemmin.
Valokuvan tiedot: Harvialan tilan rautatie. Höyryveturi vetää tukeilla kuormattuja vaunuja. "A. B. Harviala O. Y. Järnvägen" (alkuperäinen teksti albumissa). Kuvassa on kolme 750 mm raideleveydellä olevia kapearaidehöyryvetureita. Oikealla Rosenlew & Co nro 1, valmistaja Tampella, valmistusnumero 234, valmistunut vuonna 1914. Keskellä WG Baggnall Ltd, Stafford, England valmistama 0-4-2ST kapearaiteinen höyryveturi 1538 / 1898, jota kutsuttiin myös nimellä Santajunan pässi. Vasemmalla Sorsapuistossa ollut höyryveturi, valmistaja Tampella 256/1916. Kuva 1910-luvun lopulta. Suomen Metsämuseon Rosenlewin kokoelma CC BY 4.0
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti