Olin vapaapäivänä kotona 31.8.1987, kun Tampereen tallipäivystäjä soitti. Hän sanoi kotivarojen jo ”palaneen” aikaisemmin töihin, olisinko halukas lähtemään hakemaan Riihimäeltä ylimääräistä tavarajunaa pakettina (matkustajana). Hetken emmittyäni lupasin lähteä töihin, saahan tuosta hälytysrahan lisäkorvaukseksi, eikä silloin heittosakin kuljettajalla ollut paljon tunteja jaksossa. Heti kuulemma pitäisi lähteä, no ei siinä kauan mennyt, työlaukku mukaan, evästä en tehnyt mukaan, kun oli lyhyt reissu tiedossa.
Saavuin Perkiöön, jossa tallipäivystäjä sanoi heti, että auto lähtee asemalle kohta, sähkeaikataulun saan Riihimäeltä, kun sitä ei ollut Tampereelle tullut. Tuttu koneapulainen morjesti kahvikupin takaa ja sanoi lähtevänsä reissuun mukaan. Talon autolla asemalle, kuskina oli tuttu rallikuski, joka perinteisesti rankalla kädellä rankaisi Transittia, päästiin kuitenkin ehjänä perille ja hypättiin 17.25 lähtevään Sm1 junaan 446:n muovipenkille, kohti Riihimäkeä. Matkalla keskusteltiin, että varmaan ollaan jo puoleen yöhön mennessä takaisin, lyhyt työvuoro.
Riihimäen asemalta käveltiin varikolle, jossa tallipäivystäjä ojensi heti sähkeaikataulun ja sanoi muuntajakuljetuksen odottavan aseman pääraiteella. Täh! Erikoiskuljetus, kukaan ei ollut maininnut asiasta. Tallipäivystäjä sanoi lisäksi, että kiireesti junalle, lähtöaika oli jo mennyt, odottavat kovasti jo siellä teitä. Meidän piti juoda kahvit, ei keritty, takaisin asemalle, jossa näkyi Dv12 2550 ja juna, numeroltaan 1031, jossa keskellä oli pitkä isojen muuntajien kuljetukseen käytetty erikoisvaunu Osg. Kiipesimme veturiin, jossa kuljetuksen vaihtyönjohtaja jo odotti malttamattoman näköisenä. Katsoin junan paperit, näytti olevan 40 akselia ja painoa oli 660 tonnia, sitten vielä otin piirturin nauhan esiin, sekä kirjoitin siihen päivämäärän, junan numeron 1031 ja omat nimikirjaimet.
Riihimäen asemalta lähdettyämme liikkeelle, emme päässeet kovinkaan pitkälle, kun aita, opastimet ja ratapihan jälkeinen maantiesilta aiheuttivat jo muuntajan siirtelyä sivuttain, hitaasti liikuttiin ja kuljetuksen henkilökuntaa oli jalkautuneena ratapihalla. Aikataulussa oli määräys nopeudesta ratapihoilla, silloilla ym. alueilla suurin sallittu nopeus 5 km/h. Radiolla saatiin ohjeita, välillä pysähdyttiin jonkin raideopastimen ollessa liian lähellä, joskus täytyi ruuvata niitä eri asentoon, kun vaunun siirtomahdollisuudet oli käytetty loppuun. Kun vihdoin Riihimäestä oli selvitty ohitse, ajeltiin linjalla maksimia 30 km/h, Ryttylään odottamaan. Tämä muuntaja oli niin suuri, ettei kaksiraiteisella radalla saanut kohdata linjalla toista junaa. Aika hankalaa oli saada tilaa tällä kuljetuksella linjalle, vaikka oltiin yötä vasten menossa, tavaraliikennettä oli silti runsaasti. Junassa oli mukana vaunu kuljetuksen henkilökunnalle, heitä oli 7-8, jotka tekivät kahdeksan tunnin vuoroja. Vaihtomiehistö lepäili vaunussa
Ryttylästä Turenkiin, seilläkin odoteltiin ja väisteltiin ratapihalla olevia esteitä, jotka olisivat ottaneet kiinni muuntajaan. Kuljetuksen henkilökunnalla oli tosi hyvät ”nuotit”, jossa reitti oli suunniteltu etukäteen. Siitä selvisivät etukäteen mahdolliset esteet, jotka oli ohitettava varovasti. Tämä kuljetus on ylileveä, ylikorkea ja kankea liikuteltava. Muuntajavaunussa on oma moottori, joka tuottaa hydraulijärjestelmään painetta ja tarvittavaa sähköä. Vaunun päissä oli ohjauskopit, jossa oleva henkilö sai hydraulisesti siirrettyä sen pään muuntajan kannatusta sivuttain ja pystysuunnassa. Joskus täytyy opastimia irrottaa tilapäisesti. Kun molempia päitä sai näin tarvittaessa siirrettyä, monet esteet saatiin ohitettua helpommin. Hämeenlinnan pitkä ratapiha oli hidas kulkea odottamaan toiseen päähän, pääsipä taas muutama juna ohittamaan molempiin suuntiin. Evästä ei ollut meillä kummallakaan mukana, eikä yöllä mistään saanut lisää. Teetä keitettiin, kun ei ollut edes kahvia kummallakaan mukana. Samasta yhdestä mukana olleesta teepussista liotettiin ainakin viisi mukillista, naru oli onneksi lujaa tekoa.
Parolasta eteenpäin, Iittala oli merkitty junasuorituspaikaksi tämän kuljetuksen vuoksi, eli se oli miehitetty. Parolan mutkien jälkeen tultiin pitemmälle suoralle, ihan kuin suoran päässä alkaisi näkyä tulevan junan valoja, tämä kuljetushan ei saanut kohdata linjalla vastaantulevaa junaa. Minä, työkaveri ja kuljetuksen vaihtotyönjohtaja epäuskoisina katsottiin kauas, valot lisääntyivät, kolme valoa tuli kurvista näkyviin. Kaikki säikähtivät. Minä heti luurin käteen, toisella kädellä hätäjarrutus, ”Hätäpunainen kaikki junat Iittala Parola välillä”, tätä toistin monta kertaa linjaradioon. Valot vaan läheni, jotain siellä linjaradiossa vastattiin, ei oikein kuulunut. Hetken kuluttua näkyi vastaantulevan junan valojen himmennys ja näytti pysähtyneen.
Kuljetuksen vaihtotyönjohtaja huusi linjaradioon Iittalan junasuorittajalle, että etkö ole lukenut ohjetta, ettei saanut junat kohdata linjalla, voi lähteä muuntajasta kylki. Vastaantulevan junan piti odottaa Iittalassa meitä. Sitten he sopivat, että juna odottaa paikallaan ja me tulemme varovasti kohdalle. Hiljakseen aloimme ohittaa pysähtynyttä tavarajunaa, ei siihen paljon jäänyt rakoa, vaikka muuntajaa oli siirretty molemmista ohjauskopeista hieman sivuun. Pääsimme Iittalaan, jossa kuljetuksen miehiä kävi tervehtimässä junasuorittajaa, en tiedä mitä siellä keskusteltiin.
Matka jatkui Toijalaan, aamuyö oli jo pitkällä. 11-tuntia alkoi olla jo takana työn aloituksesta. Kävin soittamassa Toijalassa Perkiön varikon tallipäivystäjälle, että menee pitkälle aamupäivään ennen kuin ollaan Tampereella. Eväitä ei ole, saataisko autolla miehistön vaihto esimerkiksi Lempäälään, lupasi yrittää järjestää. Toijalasta Viialaan ja sieltä odottelun jälkeen kohti Lempäälää. Kello oli reilut viisi, kun saavuimme Lempäälän aseman kohdalle, siellä näkyi varikon Transitti odottamassa. Uudet miehet puikkoihin ja me erittäin nälkäiset ja väsyneet kohti Perkiötä ja kotiin nukkumaan, no syödä kyllä piti ensin. Reilut kaksitoistatuntia tuli työtä tästäkin muistoisesta yöstä.
Osg-vaunun toisen pään ohjaamo, josta muuntajaa voidaan siirtää sivuttain tai pystysuunnassa 
Siirron asteikot 
Muuntaja Osg-vaunun keskellä 
Osg-vaunun toinen pää, jossa ohjauskoppi ja voimakone
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti