Alstomin kuljettajan turvalaite oli alkuperäisesti vain sellainen metallinen "läpyskä" jalkatilassa, jonka päällä jalkaa pidettiin, eikä sitä tarvinnut erikseen kuitata määrävälein. Siksi sitä ei pidetty edes päällä alkuvuosikymmenten kaksinajoaikana. Sitten tuli määräys, olikohan se 1980-luvun lopulla, että ne on pidettävä ehdottomasti kytkettynä.
No, siihen alkuun täytyi tottua, että se on nyt jatkuvasti kytkettynä. Konehuoneessa olevaan turvalaitteen kytkimeen oli laitettu ”plommauslanka”, jotta sitä ei voinut enää kytkeä pois. Muistan yhden Tampereelta Pieksämäelle lähdön Tampereen asemalta, tämän muutoksen jälkeen. Siinä oltiin valmiina Alstomi Dr13 veturilla matkustajajunan edessä, konduktööri näytti ”valmis lähtöön” opastetta ja ajon sallivat opasteet olivat opastimissa. Minä irrotin jarrut, kytkin tehoa pari porrasta, sitten reilummin, Alstomin MGO:t kehräsivät kierroksia. Vauhtiin oli päästy ja oltiin tulossa Sorin sillan alle. Molemmat MGO:t pysähtyivät kierroksilta ja jarrujohto tyhjeni, hätäjarrutus. Siihen juna pysähtyi kuin ”tatti”. P....kele turvalaite toimi, olin unohtanut, että se oli nyt aina kytkettynä. Ratti nollaan ja suuntakahva käynnistysasentoon, työkaveri lähti käynnistelemään mykkiä koneita konehuoneeseen. Joku kyseli linjaradiossa, miksi pysähdyttiin, "tekninen häiriö kohta jatketaan".
Dr13 turvalaite muutettiin kuitattavaksi malliksi merkkivaloinen ja äänihälytyksineen yksinajon muutostyössä. Siihen lisättiin myös kaapelin päässä oleva ”joystick”, jotta kuljettaja voi nousta penkiltään ohjaamossa ajon aikana.
 |
| Dr13 Tampere-Jyväskylä radalla vuonna 1985. Nopeus 110 km/h |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti