Lokakuun
14 päivänä vuonna 2009 aamulla tulin kollegan kanssa töihin Perkiön
varikolle Tampereelle. Tarkoituksena oli viedä kymmenen Dv12 veturia
romutukseen Hyvinkään konepajalle. Perkiön varikon henkilökunta oli
tehnyt ison työn kootessaan kymmenen veturin nipun veturitallin
raiteelle, jota kutsuttiin ”raatopätkäksi”, siellä normaalisti
säilytettiin rikkinäisiä vetureita, jotka olivat yleensä menossa muualle
korjattavaksi. Nyt siellä oli kymmenen Dv12 veturia yhteen kytkettynä.
Letkan päihin oli laitettu veturit, jotka olivat vielä ajokunnossa,
välissä muut veturit olivat ”risoja” tai niistä oli jo otettu varaosia
muihin vetureihin. Vetäjänä Hyvinkäälle olivat 2734 ja 2728. Asemalta
konepajalle vetivät 2725 ja 2707. Kaikki nämä välissä olleet veturit
olivat sammutettuina ja laitettu ns. hinauskuntoon siirtoa varten, siitä
on oma ohje veturissa ja täytettävä lomake, josta voi tarkistaa, että
kaikki toimenpiteet on tehty. Tämän lomakkeen hinaavan veturin
kuljettaja tarkistaa lähtiessä.
Veturit
olivat 2734, 2728, 2727, 2729, 2708, 2709, 2706, 2718, 2707 ja 2725.
Nämä veturit olivat valmistettu Tampereella vuosina 1965-1967 ja niiden
sarjatunnus oli aluksi Sr12, joka muutettiin Dv12 vuonna 1976. Sr12 oli
hieman painavampi verrattuna Sv12 vetureihin, johtuen Clayton
höyrynkehittimestä ja siihen kuuluvista laitteistoista. Nämä poistettiin
27-sarjasta 1970-luvun puolivälissä.
Kun
kaikki oli kunnossa siirtoa varten, sovin toisen kuljettajan kanssa,
että hän menee letkan toisen pään veturiin matkan ajaksi, josta hän ajaa
tarvittaessa, kun letkaa siirreltiin ratapihalla linjalle lähtöä
varten. Matkan aikana hän seurasi myös vetureita, että matka sujui
turvallisesti. Hän oli myös valmiina Hyvinkään asemalla, siinä päässä
veturiletkaa, josta ajetaan Hyvinkään konepajalle. Kun saimme letkan
siirrettyä Perkiön ratapihalle, kävi varikon henkilökuntaa vielä
paikalla ja valokuviakin otettiin. He olivat laittaneet kaksi Suomen
lippua etummaisen 2734 Deeverin keulan kaiteisiin, liput olivat
puolitangossa. Nämä liput olivat hieno ele, mutta kaikki eivät (VR:n
pomot) sitä ymmärtäneet, kun ne näkyivät Ilta-Sanomissakin. Hienosti ne
kuitenkin liehuivat matkan ajan. Junan numero oli 3291, lähtöaika
Perkiön ratapihalta kello 9.15, konepajalle saavuimme puolen päivän
aikaan.
Matka
Hyvinkäälle sujui hyvin, paljon oli kuvaajia matkan varrella.
Päästyämme Hyvinkään asemalle sammutin käyttämäni veturit ja kävelin
letkan toiseen päähän. Siellä kollega oli laittamassa vetureita jo
valmiiksi konepajalle siirtymistä varten. Luvan saatuamme kymmenen
veturin nippu alkoi kiivetä konepajan raidetta pitkin. Parissa olleen
2707 apuveturin pakoputkista MGO lykkäsi melkoiset savut. Tilanne vain
paheni, totesin kollegalle, että taitaa vedellä jo viimeisiä, jaksaako
enää konepajalle asti. Koko veturiletka tuli siinä vahvassa savuverhossa
kohti konepajaa. Avasin veturin takaoven ja menin kuuntelemaan ja
kuvaamaan kännykällä tätä episodia. Pääsimme kuitenkin perille.
Menin
sammuttamaan apuveturin, MGO kävi todella kovalla kolkkeella, se
todella veti viimeiset metrit hajoamispisteessä. Sammutettuamme kaikki,
tuli Hyvinkään konepajalle hiljaisuus, savun leijaillessa näiden nyt
hylättyjen vetureiden ympärillä. Siinä letkan sivua kävellessä
ajattelin, että monta työvuoroa näilläkin yksilöillä on tullut tehtyä.
Viimeinen palvelus oli näiden vetureiden kanssa suoritettu..
Hämeenlinnasta on YouTube video. https://www.youtube.com/watch?v=nihBA481mhQ
Kuva Tampereen Perkiön ratapihalta ja Hyvinkään konepajalle nousu asemalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti