Tämä
työvuoro tapahtui muistaakseni vuonna 1980. Menimme aikaisin aamulla
Tampereelta Jämsään tavarajunalla, kevyt tyhjävaunujuna kulki kevyesti
Dv12 parilla. Veturipari purettiin Jämsässä ja toinen meni
Jämsänkoskelle ja me menimme päivystämään Kaipolaan. Vetureista toinen
oli 26-sarjaa, joka oli silloin melkein uusi ja toinen oli 25-sarjan
veturi, jolla menimme Kaipolaan. Helle oli kestänyt jo monta päivää ja
veturit olivat kuumia yöaikaankin, silloin ilmastoinneista ei ollut
puhettakaan. Aikamme päivystettyämme tehtaalla, saimme koottua letkan
kuormattuja vaunuja, joita lähdimme vetämään Kaipolan ratapihalta kohti
Jämsää, ratapihalta oli kova nousu heti alussa. Dv12 sai tehdä tosissaan
työtä ja ulkoilman lämpö oli nousemassa lähelle kolmeakymmentä.
Jäähdytysnesteen lämpö nousi uhkaavasti ja juuri kun päästiin mäen
päälle, MGO meni tyhjäkäynnille ja 92C valo syttyi. Rullatessa lämpö
laski ja päästiin Jämsään, siellä Jämsänkosken ja Kaipolan vaunut
yhdistetiin meidän paluujunaksi. Deeverit yhdistetiin taas pariksi ja
jarrujenkoettelun jälkeen olimme taas valmiina lähtemään kohti
Tamperetta. Kävin vielä katsomassa koneet ja samalla lisäsin
teräskannulla toisen jäähdytysjärjestelmään vettä, kun oli jo alarajalla
mittalasissa. Silloin ei ollut lisävesisäiliöitä, eikä pumppua, vaan
kannulla lisättiin vettä, nousemalla käyntisillalta kaiteen päälle
seisomaan, jotta ylettyi paisuntasäiliöön kaatamaan lisää vettä. Siihen
aikaan tämä lisäys ei ollut kovin työturvallista.
Junassa
oli lähes täydet tonnit, Partalanmäki odotti meitä heti Jämsän jälkeen.
Deeverit teki työtä täydellä teholla, kuitenkin mäki oli pitkä ja
vauhti laski koko ajan ja samalla 25-sarjan koneen lämpö nousi taas
uhkaavasti. Niin siinä sitten kävi, että 92C syttyi ja kone meni
huilaamaan tyhjäkäynnille. Vauhti hiljeni entisestään 10km/h alle ja
toisen veturin vaihteiston lämpö nousi hetkessä yli 110C, mäkeä oli
vielä paljon jäljellä, ei auttanut, kun pysähtyä jäähdyttelemään
vetureita. Kerroimme linjaradiolla tilanteestamme junasuorittajalle ja
kerroimme, että voi mennä kauan ennen kuin olemme ylhäällä.
Lähdin
katsomaan 25-sarjan keulalle ja totesin, että pääkierron säleiköt eivät
ole auki, eikä BEHR tuulettimetkaan pyöri täysillä. Kävin ohjaamossa
keskustelemassa kuljettajan kanssa, että täytyy laittaa molempien
vetureiden jäähdytysjärjestelmät pakkokäytölle, jotta saadaan lämpöjä
alas, kun joudutaan lähtemään jyrkästä mäestä. Sammutin pääkoneen ja
otin kuusiokoloavaimen, menin konehuoneen nokalle, josta termostaatissa
olevaa ruuvia kiertäen sain sen pakkokäytölle. Käynnistin MGO:n ja
totesin tuulettimien pyörivän paremmin, edelleen pääkierronsäleikkö
keulalla oli kiinni, sivuissa auki. Otin ohjaamosta ison ruuvimeisselin
ja puutapit, menin taas keulalle ja käänsin meisselillä säleiköt väkisin
auki, sekä kiilasin ne puutapeilla aukiasentoon, nyt oli jäähdytys
normaalia. Kuljettaja oli käynyt kääntämässä 26-sarjan pakkokäyttöhanan,
sielläkin VOITH jäähdytti tehokkaasti.
Aikamme
jäähdyteltiin vetureita, sitten uusi yritys mäessä, hitaasti lähti juna
liikkeelle, eikä vauhti noussut kovinkaan paljon, vaihteistojen lämmöt
alkoivat kohota kovasti, koska oltiin kestotehorajan (noin 12-17km/h
riippuen versiosta) alapuolella. Vaihteistojen ylilämmöt 110C
hälyttivät, mäkeä oli vielä paljon jäljellä, ei voinut muuta, kun
uudestaan pysähtyä jäähdyttelemään vaihteistoja, ei kannata pilata
öljyjä kuumentamalla ne ”paistinrasvaksi”. Nämä noin yhdeksän tonnin
laatikot, jossa on 200 litraa öljyä, vievät yllättävän kauan aikaa
jäähtyäkseen, vaikka niissä on suuri lämmönvaihtaja, jossa kiertää
jäähdytysneste.
Jonkin
ajan kuluttua taas uusi yritys ja nyt häämöttää Partalanmäen
loppuminen, lämmöt ovat taas tapissa, kuitenkin päästiin ylös ja nyt voi
hiukan löysäillä tehoja. Toiset junat odottivat meidän poistumista
Jämsä Lahdeperä väliltä, varmaan lähes tunti siinä kärvisteltiin
helteessä Deeveri parin lämpö ongelmissa. Matka taas jatkui kohti
Tamperetta.
Kestotehoraja
tarkoittaa alinta nopeutta, jolla veturilla (Dv12 12-17km/h) voi ajaa
jatkuvasti täysillä tehoilla vaihteiston lämmön pysyessä alle 110C.
Tämän nopeuden alapuolella jäähdytysjärjestelmä ei pysty pitkään
pitämään lämpöjä kurissa, johtuen momentimuuntimen luiston tuottamasta
lämpökuorman kasvusta.
Dv12 2501 ja 26-sarjassa Voith- jäädytysjärjestemä. Muissa Behr- järjestelmä, jossa kahta eri variaatiota.
Kuva ei liity työvuoroon, Orivedellä vuonna 2013, 2548 keula
Kuvassa näkyy keulan ylhäällä korkki, johon nestettä joutui kaatamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti