Sr1:set
ovat olleet seisontaraiteilla normaalisti ”vireessä” jo vuosikymmeniä.
Muistaakseni 70-luvun lopulla alkoi valtakunnassa projekti, että
varikoille rakennettiin näille seisontaraiteita, johon asennettiin
sähkön syöttöasemia, tasaisin välein. Tarkoitus oli pitää Sr1 vetureita
ulkoliitännässä niiden seisoessa käyttämättömänä. Yhdessä syöttöasemassa
oli kahdelle veturille pitkät ja vahvat kaapelit. Tämä toimintatapa oli
voimassa vain muutamia vuosia, sen jälkeen veturit ovat olleet
normaalisti vireessä.
Veturin
tullessa varikolle se usein ohjattiin hiekoituksen kautta näille
seisontaraiteille. Pysäytettiin sopivaan kohtaan. Ajopöytä kytkimineen
suljettiin ja avaimet otettiin mukaan. Käsijarru kiinni, konehuoneessa
avattiin akkukytkin, kojetaulun johdonsuojat auki ja käännettiin
vaihtokytkin ulkosyötön mahdollistamiseksi. Virroittiminen hanassa ollut
maadoituskahva vietiin muuntajatilan katossa olevaan veturin
maadoitusyksikköön, jossa kahvaa kääntämällä saatiin veturi
maadoitettua. Sitten suljettiin paineilmakehikosta ”yösäiliön” hana,
joka varastoi paineilmaa seuraavaa käyttöönottoa varten, jotta virroitin
saadaan ylös ja pääkatkaisija kiinni. Sitten käytiin kytkemässä kaapeli
veturin helman alla olevaan rasiaan ja varmistettiin veturissa
kytkentä, sekä tarvittaessa ohjaamon lämmitys.
Avaimet
vietiin tallipäivystäjälle. Sr1 ykkösessä on todella huono käsijarru.
Kun veturit ovat normaalisti vireessä, paineilmajarru pitää veturin
varmasti paikallaan käsijarrun lisäksi. Kun veturi laitetaan ”kylmäksi”
paineilma vuotaa hiljakseen järjestelmistä, niin silloin käsijarru on
enää pitämässä veturia paikallaan. Jos on kalteva raide, pitäisi laittaa
”pysäytyskenkä” pyörän eteen varmistamaan Sr1 veturin paikallaan
pysymistä. Näin tehtiin esimerkiksi Perkiön varikon Sr1
seisontaraiteella aikanaan. Sr1:siä on ajoittain vuosien varrella
"karkaillut" huonon käsijarrun vuoksi.
Käyttöönotto
alkoi ulkoliitännän purulla. Konehuoneessa akkukytkin kiinni,
johdonsuojat ja kytkin muuntaja-asentoon ulkovarauksesta. Puretaan
maadoitus ja kahvalla valitaan käytettävä virroitin. Yösäliön hana auki
ja tarkastetaan painemittarista, että painetta on riittävästi. Jos
säiliö on tyhjentynyt, niin toisesta ohjaamosta on mahdollisuus
käynnistää akkukäyttöinen pieni kompressori tuottamaan ilmaa
virroittimen nostoon ja pääkatkaisijan kiinni ohjaukseen.
Tässä
kohtaa tuli usein ongelmia, yösäiliö oli tyhjentynyt, pieni kompressori
yritti tuottaa paineilmaa. Järjestelmässä, jos oli pienikin vuoto, ei
kompressorin teho oikein riittänyt ja akutkin alkoivat hyytyä
kompressorin pumpatessa pitkään. Sen näki selvästi käytävän valojen
himmetessä ja tietysti mittareista. Jos akut hyytyivät, ne tarvitsivat
tietysti latausta. Usein kävi niin, ettei veturia saatu vireeseen omin
neuvoin, vaan siihen tarvittiin toinen veturi, josta syötettiin
pääsäiliöjärjestelmään paineilmaa. Sitten saatiin virroitin ylös ja
pääkatkaisijalla muuntajalle jännite. Sitten oli mahdollisuus käynnistää
veturin oma pääsäiliöjärjestelmän kompressori. Toinen ongelma oli
ohjaamoiden lämmitys, ulkoliitännällä sai vain seinäpatterit lämpiämään,
eikä ne riittäneet pitämään lämpöä kovin korkealla kovilla pakkasilla.
Sattuipa
siinä joskus vahinkoja kaapeleiden kanssa. Kerran olin Ilmalan
varikolla ottamassa omaa veturia käyttöön, kun näin Sr1 parin lähtevän
liikkeelle. Ensin näkyi kaapelien kiristyminen ja sitten kaatui
syöttökeskus, siinä vaiheessa huomattiin se ohjaamossa ja pari pysähtyi.
Ei Sr1:ssä ole mitään merkkivaloa tai ilmaisua, jos kaapeli on kiinni,
se vaan täytyy muistaa ottaa irti.
Kuvissa Sr1 konehuoneen kojetaulut ja apukompressori
Piirroskuvassa
protosarjan alkuperäinen taulu, jossa akkukytkin on vielä ”linkkumalli”
ja johdonsuojat alkuperäisiä neuvostoliittolaisia bakeliittimalleja.
Niiden käyttö oli välillä konstikasta, eivät oikein virittyneet helposti
ja jos kyseinen johdonsuoja laukesi, niin vipu ei aina näyttänyt siltä,
vaan oli vain hieman liikahtanut. Toisessa kuvassa on sitten seuraava
malli, näitä kojetaulumalleja oli vuosikymmenten aikana monta erilaista,
nykyinen taitaa olla jo neljäs tai viides erilainen. Kolmas kuva on
pienestä apukompressorista Sr1:ssä.
 |
| Apukompressori |
 |
| Protosarja 3001-3006 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti