Sr2
veturin ohjausjärjestelmä valvoo mekaanisen jarrun irtoamista
(tönkkäjarru), kun jarrut on irrotettu. Siinä on erilaisia parametrejä
(vaatimuksia) eri toiminnoille, jotta valvonta tapahtuu. Järjestelmä
antaa kuljettajalle hälytyksen merkkivaloilla ja ruudulla, jos jokin
jarrutönkkä on pyörässä kiinni enemmän kuin seitsemän sekuntia.
Kuljettajalle on tarkat ohjeet mitä tarkastuksia ja toimenpiteitä
tarvitsee tehdä ennen kuin ajoa voidaan jatkaa tai veturi ei enää ole
liikennekelpoinen.
Tämä
ongelma on ollut yleinen Sr2 veturissa, erityisesti talvella, jolloin
on paljon lunta ja pakkasta. Lunta ja jäätä alkaa kertyä veturin
alustaan viikkojen aikana. Sr2 veturi käyttää jarrutuksissa
pääsääntöisesti sähköjarrua, jonka vuoksi tönkkäjarrut ovat vähäisessä
käytössä. Jarrulaitteisiin kertymä jää ja lumi pakkaantuu tiiviiksi
klöntiksi ja liikevarat pienentyvät. Hiljakseen jarrutönkät lähentyvät
pyörää ja jossain vaiheessa se on kiinni pyörässä ja ongelma on valmis.
Merkkivalo vilkkuu ohjaamossa, vikavalo palaa, vedonesto…siitä alkaa
kuljettajan tarkastukset ohjeen mukaan. Veturin jarruja tarkastellaan
myös fyysisesti sorkkaraudan tms. avulla. Yleensä se tapahtuu
tilanteessa, jossa on polveen asti lunta kenkien sisuksia myöden, kierrä
siinä sitten veturia kahlaten lumessa ja konttaa kaikki jarrutönkät
läpi, jos ja kun löydät ne lumen, sekä jään alta. Yritä tehdä niille
tilaa hakkaamalla jäätä pois, jossain tapauksissa tilanne ei ole vielä
paha ja puolen tunnin uurastuksen jälkeen matka jatkuu.
Sitten
on tilanteita, jossa pitkän fyysisen uurastuksen jälkeenkin veturi
itsepintaisesti ilmoittaa jarrutönkkien olevan edelleen kiinni pyörissä.
Siinä jäätyneellä kuljettajalla tekee mieli lähteä vaan liikkeelle,
vaikka valot vilkkuu ja ruutu kertoo muuta. Kyllä tässä vehkeessä tehoa
piisaa, eteenpäin, vaikka joku ”lossi jarruttaa”. Näin tilanteita
alkuvuosina joskus joku hoiti, pyörät punaisena veti junan perille.
Sitten tuli kalliita telin vaihtoja suurien autonosturien avustamana
maakunnissa. Vuonna 2008 veturin ohjelmistoa kehitettiin, kyseiseen
ongelmaan lisättiin vedonesto, tehoa veturista saa vain 20 sekuntia
kerrallaan ”häiriökuittausta” välillä painamalla. Tällä estetään
ajamasta veturia pitempään, vain siirto hankalasta paikasta pois. Näin
tilanteet talvisin voivat kehittyä, veturi täytyy joskus ottaa keulalta
pois jossain väliliikennepaikalla. Aikaa palaa ja uusi veturi on jostain
kehitettävä. Sitten kunnossapito tms. hoitaa risan pois Perähikiältä.
Kerran
jouduin Hämeenlinnasta hakemaan sinne jätetyn Sr2:n, jossa oli kyseinen
ongelma. Lunta ja jäätä oli alusta täynnä. Siellä sivuraiteella
hikipäässä aikani hakkasin jäätä jarruyksiköistä. Ei auttanut, sovittiin
kunnossapidon kanssa, että ajelen veturia hiljakseen kohti Tamperetta
ja käyn mittaamassa mittarilla kymmenen kilometrin välein pyörien
lämpötiloja, näin pääsin Perkiön varikolle. Vietiin jäätynyt möhkö
sisälle sulamaan. Sr2 punnittiin erään kerran ”jääklönttinä” ja
todettiin jäätä ja lunta olevan yli kaksi tonnia alustassa. Siinä saa
vähän aikaa lämmitellä, ennen kuin se kaikki sulaa kylmästä raudasta..
Kovana talvena kaikkeen kalustoon kertyy runsaasti lunta ja jäätä. Korjaus ja huoltotoiminta on todella haasteellista, ensin on saatava sulamaan, se kestää ja hallitilaa on todella vähän käytettävissä sulatukseen.
Kovana talvena kaikkeen kalustoon kertyy runsaasti lunta ja jäätä. Korjaus ja huoltotoiminta on todella haasteellista, ensin on saatava sulamaan, se kestää ja hallitilaa on todella vähän käytettävissä sulatukseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti